Sonata Arctica - Letter to Dana
"Hei sinä,
niin.. Juuri sinä. Haluaisin, että tiedät erään asian. Ja se asia on se, että minä pidän sinusta aivan liikaa. Aivan liikaa menettääkseni sinut. En kestäisi sitä. En nyt, kun minulla on pieni aavistus siitä, mitä minulla jonain päivänä voisi olla omanani. Jotain mistä pitää kiinni, eikä päästää ikinä irti. Olet tuonut elämälleni taas merkityksen, jotain jonka vuoksi pitäisi kiinni tästä elämästä edes vähän tiukemmin. Olet tuonut minussa esiin puolia, jotka luulin jo kauan kadonneiksi. Olen siitä iloinen, mutta samalla peloissani. Aivan järjettömän peloissani. Uskallanko antautua niille tunteille, jotka kytevät sisälläni ja vain odottavat hetkeä, jolloin pienikin kipinä voisi roihauttaa ne ilmiliekkeihin? Uskallanko luottaa sydämeni ja sieluni käsiisi ja luottaa siihen, että pidät ne kasassa, etkä hajota niitä pirstaleiksi? Uskallanko luottaa itseäni käsiisi ilman sitä pelkoa, että minä ihmisenä menisin rikki, säpäleiksi? Jokin osa minussa uskoo, ettet ikinä tekisi niin, mutta minut on rikottu ja revitty kappaleiksi niin monta kertaa, että minun on oltava aivan varma ennen kuin pystyn antautumaan tunteitteni vietäväksi. Osa minusta taas haluaisi unohtaa kaiken vanhan ja vain heittäytyä kaiken tämän riepoteltavaksi ja tuntea sen synnyttämän huuman.
Kyllä, näitä tunteita sinä herätät minussa ja haluaisin sinun tietävän sen. En pystynyt ilmaisemaan itseäni tarpeeksi hyvin aiemmin, ja toivoisin, että tämä kaikki vastaisi kysymykseesi hieman paremmin.
Silti kaikesta jo sanomastani huolimatta olet hyvin tärkeä ja rakas minulle, enkä haluaisi luopua sinusta tai menettää sinua. Olet aina ajatuksissani ja sydämessäni.
Rakkaudella,
minä"
Tosiaan olen pahoillani, ettei tästä nyt tullutkaan kuvapostaus. Olen vaan nyt niin törkeän laiska, etten jaksa ladata niitä yli kuuttakymmentä kuvaa tänne (oikeasti niitä on lähemmäs 70). Teen sen sitten, kun tuntuu enemmän siltä. Ehkä sitten, kun saan projektin lopullisesti päätökseensä.
Tuo kirje, jonka kirjoitin ylle, on omistettu eräälle miehelle, johon olen tasa kuukausi sitten tutustunut. Sonatan biisillä ei sinänsä muuta tekemistä asian kanssa ole, kuin että siinä puhutaan kirjeestä. Tuo kirje kuvaa tunteitani aika kirjaimellisesti tuota miestä kohtaan. Olen erittäin kiinnostunut kyseisestä tyypistä, mutta aiempien kokemuksieni vuoksi pelkään heittäytyä koko sydämelläni tähän. Tietysti olisi vielä tosi aikaistakin moiselle, mutta muutoin tunnen moisia tuntemuksia häntä kohtaan.
Pidemmittä puheitta voisin ehkä päättää tämän postauksen tähän, koska pääasia tuli käsiteltyä :p Ehkä sitten seuraavalla kerralla enemmän kuvia. Tai jotain muuta. Who knows.
Minä kuittaan. Palataan!
A
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti