Taisin ihan semisti järkyttyä eilen illalla.. Kirjauduin siis Skypeen ja luulin sitten aloittavani keskustelun erään walesilaisen kaverini kanssa. Noh.. Tän kaverin kämppis vastas mulle. Ei siin mitää, mä oon sen kans jutellu aikasemminki. Mutta siis järkytykseni johtui siitä, että mä kysyin sit et missä tää mun kaveri on, ni tää sen kämppis vastas et joo se makaa sairaalas.. Hetkeks mun maailma vaan pysähty ja jäin vaan tuijottaa näyttöö. Sain sit kysyttyy et minkä takia. Tää mun kaveri, James, oli kaatunu skeittilaudalla jonku rappukaidejutun takia ja hajottanu seitsemän kylkiluuta, ilmeisesti myös selkärankaki siinä vaurioitunu ja se ei pysty käyttää sen vasenta jalkaa.. Lääkärin mukaan se tulee kyl kuntoon. Ihan ymmärrettävistä syistä mä vaan aloin itkee, koska tää James on mulle tosi tärkee.. Mä oon tosi huolissani siitä.. Enkä oo ainoo.. Tää Jamesin kämppiskin (Liam) on huolissaan siitä..
Argh, miksei se vaan osaa olla rauhalline? Miks pitää olla niin holtiton...? Sillä on lapsikin, for fuck's sake.. Toivon, että se oppi täst jotain.
Joo, jatkan kuvitustöitä. Välipanikointi taas hetkellisesti purettu tänne, voin jälleen hengittää.
Jatketaan.
A
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti